F A U N I

Koreografia ja kokonaiskonsepti: Jari Karttunen

Pukusuunnittelu: Päivi Karhu-Sormunen

Musiikki: Claude Debussy: Prélude à l'après midi d'un faune (es. Philharmonia Slavonica johtajanaan Alfred Scholz)

 

Esittäjä: Risto Lång

 

Lisätietoa teoksesta ja prosessista: http://www.kolumbus.fi/risto.lang/projekti.htm

 

Risto Lång, noin 10 vuotta sitten joensuulaistunut tanssitaiteilija pitää itseään etuoikeutettuna saadessaan tehdä Faunin. Kilpatanssilla vuonna 1996 alkanut tanssi-innostus muuttui vakavasti otettavaan soolouraan Jari Karttusen koreografioiman Valssin myötä vuonna 2002. Suomen ainoana pyörätuoli-soolotanssijana Risto Lång haluaa toimia kannustajana ja esimerkkinä myös nuoremmalle vähemmistö-sukupolvelle. Faunin rohkeat ja puhuttelevat teemat ovat uusi askel kohti tulevaisuutta tanssijana ja oman itsensä löytämisessä. http://ww.kolumbus.fi/risto.lang

 

 Jari Karttunen on kansainvälisesti tunnettu tanssitaiteilija ja ammatillinen erityisopettaja. Hänet on työskennellyt muun muassa Lontoossa arvostetussa ja palkitussa Common Ground Dance Theatressa sekä Tanskassa muun muassa Tanskan vuoden 1992 Euroviisuissa. Karttunen on palkittu muun muassa Joensuun kaupungin taidepalkinnolla ja Pohjois-Karjalan taidetoimikunnan Kulttuuriteko –palkinnolla sekä Kalevalakoru –säätiön stipendillä. Vuodesta 2004 lähtien Karttunen on keskittynyt tanssin ammatillisen erityisopetuksen kehittämiseen Suomessa – tästä hyvänä osoituksena myös nyt valmistunut Fauni –tanssiteos. Teos on osa Karttusen 40 vuotta ikää – 25 vuotta tanssia –juhlaa. http://www.pohjois-karjalantanssiopisto.net/karttunen/

 

Päivi Karhu-Sormunen, vaatetusalan artenomi, ”taiteen sekatyönainen”. Päivin eri taiteen alojen opiskelu tiivistyy Faunin iltapäivän puvustuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Taiteiden välisyys on ollut hänen kiinnostuksen kohteena jo pidemmän aikaa. Luovan tanssin ohjauksen opiskelu ja kuvataiteen opinnot sekä vaatetusalan pohjakoulutus, mahdollistivat mielenkiintoisen prosessin puvustustyössä. Oikeastaan Päivi tanssi itsekin puvun sisällä sitä suunnitellessaan.

 

 Työryhmän kiitokset:

Suomen kulttuurirahasto Pohjois-Karjalan rahasto

Pohjois-Karjalan taidetoimikunta

Pohjois-Karjalan tanssin keskus

Pohjois-Karjalan tanssiopisto

Joensuun seudun kansalaisopisto

Invalidisäätiö Orton




Faunin iltapäivä sävellyksenä ja Vaslav Nijiskyn tanssiteoksena

 

Claude Debussyn Stéphane Mallarmén runoon perustuva sävellys Prélude à l'aprés-midi d'un faune, Faunin iltapäivä, ilmestyi vuonna 1894.

Runo kertoo faunista, joka soittelee huiluaan metsässä, näkee nymfejä ja lähtee ajamaan heitä takaa ja vaipuu lopussa uneen. Sävellys ei seuraa runoa yksityiskohdittain, vaan ilmentää sitä vapaasti musiikin keinoin.

 Jari Karttusen mielestä nykykoreografilla on täten vapaus myös ilmentää sekä runoa että musiikkia vapaasti, nykyaikaa ilmentänen, käyttäen ajan tehokeinoja ja alleviivata teemoja, jotka liikkuvat ja puhuttavat ajassa ja ihmisissä.

 Länsimaissa Nijinskyn ensimmäinen baletti L'Après-midi d'un Faune (1912) aiheutti skandaalin, koska sen nimihenkilö masturboi teoksen lopuksi, vaikka moisesta ei voitu häveliäisyyssyistä avoimesti kirjoittaa. Venäläiskriitikot taas pitivät Nijinskyn esittämää parannuksena balettimestari Fokinen dekadentteina ja synnillisinä pidetyistä, länsimaissa ylistetyistä, teoksista. Esimerkiksi Nikolai Minsky ihmetteli:

Kieltämättä henkilökuva on rohkea, voisipa sanoa vastakkainen käsitykselle muinaisesta faunista, mutta eittämättä se on pornografiaa yksinomaan hekumalliselle mielikuvitukselle, johon verrattuna Nijinskyn teos on naiivi, rehellinen kuvaus asiasta, johon 99 sadasta nuorukaisesta on itsensä tutustuttanut. (N. Minsky Utro Rossii 24.5./6.6. 1912; Ks. myös A. Lunacharsky Teatr i iskusstvo 15.6./28.6.

”Olin hyvin yllättynyt, suorastaan järkyttynyt, nähdessäni osan yleisöstä ja joidenkin journalistien löytävän eleistäni sairaan aikomuksen. Hahmoani luodessani etsin ainoastaan tapaa liittää klassisiin asentoihin esteettisiä liikkeitä, jotka soveltuisivat hahmon luonteeseen.” (Je Sais Tout Marraskuu 1912, 418; ks. myös Fraser 1982, 164 siteeraama haastattelu L'Intrasigeant 13.6. 1912; haastattelu Pall Mall Gazette 15.2. 1913; sekä Nijinsky 1999, 203)

Fauni –tanssiteoksen yhtenä innoittajana on ollut myös teatteridiiva Sarah Bernhardt

Sarah Bernhardt (1844-1923), opiskeli näyttämötaidetta Pariisin konservatoriossa, ja kohosi aikakautensa palvotuimmaksi näyttelijättäreksi. Sarah Bernhardt on edelleen monille ainoa oikea alkuperäinen Diiva, omassa luokassaan niin persoonallisuutensa kuin suosionsa ansiosta

Ranskalainen kriitikko Jules Lemaitre totesi Sarah Bernhradtista: "Hän ei ole yksilö, vaan kokoelma yksilöitä". Kun tämä kokoelma kuoli 78-vuotiaana, 50 000 ihmistä kävi jättämässä hänelle jäähyväiset katafalkilla, ja vielä useammat kymmenet tuhannet saattoivat hänet leposijalleen. Hänen hautansa on yksinkertainen mausoleumi, johon on kirjoitettu yksi ainoa sana: Bernhardt.

Myös Faunin eri ilmenemispuolet antavat hyvän kuvan faunista inhimillisenä olentona jonka tavoite on oppia tuntemaan itsensä ja piilotajuntansa yhä paremmin.